Yleisvaalit vähin äänin

Kolmannet varsinaiset eurovaalit Suomessa näyttävät noudattavan entistä mallia ainakin äänestysvilkkauden suhteen. Viimeisten tiedustelujen mukaan aktiivisuus tosin uhkaa jäädä jopa edellistä kertaa alemmaksi. Joten tekemistä riittää, jotta edes 40 prosentin raja rikkoutuisi.

Äänestäjien keskuudessa vallitsee siis vakiintunutta kiinnostuksen puutetta. Europarlamentin asema ja merkitys on jatkuvasti vahvistunut, mutta sekään ei näytä auttavan asiaa ainakaan vielä
näissä vaaleissa. Suomessa, niin kuin monissa uusissa jäsenmaissa, parlamentin merkitys
jäi heti lähdössä vieraaksi ja suuntaa on vaikea korjata.

Eurooppalaiset kysymykset eivät ole nostattaneet Suomessa suuria tunnekuohuja, esimerkiksi euroon on liitytty ja Lissabonin sopimus hyväksytty vailla suurempaa dramatiikkaa. Nytkään ei ole näkösällä yhtään yksittäistä suurta eurooppalaista kysymystä, joka sytyttäisi vaalitaiston. Oma lukunsa kyllä on perussuomalaisten euroskeptinen tarjous, mutta sekään ei näyttäisi erityisemmin nostattavan äänestyskuumetta.

Millä perusteella äänestäjät sitten tekevät valintansa ellei suuria linjakysymyksiä ole ?  Useat varmasti pohtivat, kuka ehdokkaista parhaiten ajaa Suomen etua Euroopassa, jotkut sitäkin, kuka Euroopan etua maailmassa. Ehdokkaiden kannalta tällainen asetelma voi olla hankala – omien kykyjen korostaminen on hienovarainen ja riskialtis laji.

Menestyäkseen ehdokkaan on oltava valtakunnallisesti tunnettu. Pelkkä julkkisasema ei kuitenkaan näytä eurovaaleissa erityisen hyvin purreen äänestäjiin. Ehkä on niin, että uurnilla kävijöitä on harvempi mutta sitäkin tarkemmin valintaansa harkinnut joukko.

Moni on todennut, että puolueiden kampanjat ovat yleisluontoisia, samoilla pääsanomilla voisi
käydä mitä tahansa vaaleja. Ilmeisesti eurovaaleilla on nyt katsottu olevan myös yleispoliittista merkitystä, jota niillä ei juurikaan aiemmin ole ollut. Mielipidetiedustelujen mukaan puolueiden kannatuksessa on sitten viime syksyn kunnallisvaaleista tapahtunut meikäläisittäin harvinaisen suuria muutoksia ja se nostaa jännitettä. Eurovaalit ovat myös tyly mittari; kun paikkoja on vähän jaossa, yhdenkin paikan voitto tai tappio on suuri muutos.

Tiukassa tilanteessa tulee houkutuksia laajentaa vaaliskaalaa. Ja pitäähän sitä ajoissa valmistautua presidentinvaaleihin taikka komissaarin valintaan. Silti, eurovaalien ykkösjuttu palstamilleinä on yhä kaavun riisuminen.

Sauli Niinistö