Tiukkaa joustavuutta

Presidentti Mauno Koivisto näyttää käyneen Ruotsin puolella ja muistelleen vähän menneitä.
Eivätkä ruotsalaiset pahakseen panneet, vaikka Koivisto näyttää epäilevän, että esimerkiksi 1980-luvun suuri sukellusvenejahti tuotti lähinnä vain otsakkeita ja että saalis jäi vähäiseksi, koska pyydystettävää ei juurikaan tainnut olla. Näyttipä entinen pääministeri Ingvar Carlssonkin nyt joustavasti hymyilevän silloisille totisille ja tiukoille toimille.

Jokin aikaa siten satuin energiakeskusteluun, jossa ruotsalaisedustaja kertoi, että fossiilisia polttoaineita ei kovin pitkään enää tarvita Ruotsissa. Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta
on hänen mukaansa jo noussut tuntuvasti ja yhdessä uusiutuvien energialähteiden kanssa ainakin öljyntarpeesta tehdään loppu. Kukaan keskustelijoista ei kehdannut  muistella toista yhtä tiukkaa ruotsalaispäätöstä  parinkymmenen vuoden takaa. Silloinhan ydinvoiman tarpeesta piti tehdä loppu. Lopettamispäätös on siis tiukasti ennallaan siten, että ainakin jostain tulee loppu.

Mutta osataan sitä muuallakin. Tälläkin vuosituhannella on tehty tiukkoja päätöksiä ydinvoiman rajoittamisen tai luopumisen suhteen esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa. Molemmissa maissa on nyt paljon puhetta siitä, löytyisikö päätöksiin joustoa.

Yksi tapa on etsiä sijaintikohteita maan rajojen ulkopuolelta. Niin ruotsalainen Vattenfall kuin saksalainen E.ON ovat varsin kiinnostuneita hankkeista eri maissa Itämeren alueella. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kaikissa kohdemaissa syntyy varmasti vastustusta,
jos alkaa näyttää siltä, että kun kotona ei sallita, tullaan tänne tekemään ja viedään sitten sähkönä kotiin. Missään ei ole halua päätyä ydinvoiman nettoviejäksi.

Raakaöljyn hinta on nopeasti laskenut liki kolmanneksen verran, mutta silti se on kolme kertaa kalliimpaa kuin kolmisen vuotta sitten. Sopeutuminen kumpaakin hintasuuntaan on ollut hämmästyttävän joustavaa. Nyt sopii toivoa, ettei tämä hinnanlasku johda helpotuksen huokaukseen, joita ennenkin on nähty, ja sitä kautta vauhdin laantumiseen  uuden kehittämisessä.

Parin viime vuoden aikana  on nähty kokonaan uusi ote uusiutuvien energialähteiden ja energian säästötoimien tutkimuksessa ja kehitystyössä. Silti on vielä paljon parantamisen varaa. Unionimaat ovat pitkään pyrkineet  kasvattamaan T&K panostusten määrää ja käyttäneet siihen myös julkista  rahoitusta. Julkisen panostuksen lisäys olisi viisasta kohdentaa juuri energiatutkimukseen.

Sauli Niinistö