-
23.2.2010 17:29
Brändikaipuuta
Lue lisää » -
29.11.2009 14:17
Vakauskeskustelu tarpeen
Lue lisää » -
14.10.2008 15:59
Ranskalaisvetoa
Lue lisää »
Helmikuu 2010 (1 kpl)
Marraskuu 2009 (1 kpl)
Lokakuu 2008 (1 kpl)
Syyskuu 2008 (1 kpl)
Heinäkuu 2008 (1 kpl)
Helmikuu 2008 (2 kpl)
Maaliskuu 2007 (11 kpl)
Helmikuu 2007 (6 kpl)
Ensimmäinen vaiheMaanantai 29.9.2008 klo 14:11 Parissa viikossa Yhdysvaltain pankkikriisi on noussut kaikkiin puheisiin. Ensimmäiset varoitusmerkit siitä kyllä saatiin jo vuosi sitten, toinen asia sitten välitettiinkö niistä.On aina hyvä rauhoitella mieliä, omaakin, mutta ikävää kehitystä se ei estä. Nähty on selvästi ensimmäinen vaihe. Toisessa vaiheessa Eurooppa- peräiset kuplat alkavat kypsyä ja kohdentuvat selkeämmin tietysti eurooppalaisiin pankkeihin. Niitäkään ei juuri etukäteen ole huomioitu. Pankkikriiseistäkin selvitään, ainakin suurella rahalla. Se aiheuttaa kyllä myös Euroopassa julkiseen talouteen lovea, joka sellaisenaan kyetään paikkaamaan, ellei muuta tapahtuisi. Kolmas vaihe, vaikutus reaalitalouteen, on ongelmallisin. Tämän hetken optimistinen arviohan näyttää olevan, että kasvu taantuu kevääseen asti, pessimistit puhuvat parin vuoden lamasta.Kaikissa tapauksissa julkinen sektori joutuu koville. Vaikken näe suoraa yhteyttä 90-luvun lamaan,niin on syytä muistaa, että pankkituki oli pieni tekijä siinä, että valtio päätyi lainaamaan kolmanneksen menoistaan. Jotain 90-luvulta kannattaa kuitenkin muistaa. Pankkikriisi selvisi muutamassa vuodessa, talouskin lähti nousuun, mutta julkinen sektorin suurimmat vaikeudet tulivat viiveellä. Silloin, kun lainanoton tarve 1995 oli huipussaan, muttei lainaamista ei mitenkään olisi voitu jatkaa. Silloin tulivat leikkausten vuodet. Meillä on tavan takaa hoettu, kuinka vahva Suomen julkinen talous on. Onko? Valtion ja kuntien ylijäämä on viimeiset vuodet polkenut lähes paikallaan ja tuntuvasti alempana kuin vuosituhannen vaihteessa, huolimatta kukoistavasta talouskasvusta. 90-luvun romahdus julkisessa taloudessa oli kymmenen kertaa suurempi kuin nykyinen ylijäämä. Sama kaava näyttää ainakin osin toistuvan. Myös 90-luvun laman alla, kuten nyt muutaman vuoden ajan, oli lisätty menoja tuntuvasti luottaen, että aurinko paistaa aina. Erona on se, että julkinen talous on nyt velkaantuneempi kuin tuolloin. Siis ennusteeseen. Pahimmista lähiajoista selvitään, mutta taantuman aikana Suomessakin ajaudutaan velkavetoiseen julkiseen talouteen. Se paikataan parin-kolmen vuoden päästä tuntuvilla menoleikkauksilla. Niiden poliitikkojen, jotka toivovat tai unelmoivat olevansa silloin hallitusvastuussa kannattaisi jo nyt miettiä, vieläkö ennättäisi tehdä jotain tulevan taakan keventämiseksi. |